1.0
Soveltamisala ja selitys
1.1 Sopii autojen johtosarjojen kaksiseinäisiin kutistuviin putkisarjoihin.
1.2 Auton johtosarjoissa, liitinjohdotuksissa, johtojohdotuksissa ja vedenpitävissä päätyjohdotuksissa kutisteletkun tekniset tiedot ja mitat vastaavat peitetyn alueen vähimmäis- ja enimmäismittoja.
2.0
Käyttö ja valinta
2.1 Liittimien johdotuskaavio
2.2 Kytkentäkaavio
2.3 Käyttö- ja valintaohjeet
2.3.1Valitse sopiva kutistesukka liittimen peitetyn osan (puristamisen jälkeen) pienimmän ja suurimman ympärysmitan, kaapelin halkaisijan ja kaapelien lukumäärän vähimmäis- ja enimmäisalueen mukaan. Katso lisätietoja alla olevasta taulukosta 1.
2.3.2Huomaa, että erilaisten käyttöympäristöjen ja -menetelmien vuoksi taulukossa 1 esitetyt suositellut vastaavuussuhteet ja -alueet ovat vain viitteellisiä; on tarpeen määrittää asianmukainen vastaavuus todellisen käytön ja varmennuksen perusteella ja muodostaa tietokanta.
2.3.3Taulukossa 1 olevassa vastaavassa suhteessa "Sovelluslangan halkaisijan esimerkki" antaa pienimmän tai suurimman mahdollisen langan halkaisijan, jota voidaan soveltaa, kun useita saman halkaisijan omaavia johtimia on käytössä. Todellisessa sovelluksessa johtosarjan koskettimen toisessa päässä on kuitenkin useita johtimia, joilla on eri halkaisijat. Tässä vaiheessa voit verrata taulukon 1 "langan halkaisijoiden summa" -saraketta. Johdon halkaisijoiden todellisen summan tulisi olla langan halkaisijoiden pienimmän ja suurimman summan sisällä ja sitten tarkistaa, onko se sovellettavissa.
2.3.4Liitinjohdotuksessa tai johdinjohdotuksessa on otettava huomioon vastaavan kutisteletkun sovellettava ympärysmitta tai langan halkaisija-alue, ja sen tulisi pystyä peittämään samanaikaisesti peitettävän kohteen vähimmäis- ja enimmäismitat (ympärysmitta tai langan halkaisija). Muussa tapauksessa etusijalle tulisi asettaa muiden spesifikaatioiden mukaisten kutisteletkujen käyttö sen selvittämiseksi, täyttävätkö ne käyttövaatimukset. Toiseksi, johdotusmenetelmä on suunniteltava ja muutettava siten, että se täyttää vaatimukset samanaikaisesti. Kolmanneksi, jos letkun pää ei täytä enimmäisarvoa, kalvo- tai kumihiukkasia on lisättävä päihin, jotka eivät täytä vähimmäisarvoa. Lisää kutisteletku toiseen päähän ja lopuksi, valitse sopiva kutisteletku tai muu vuotojen tiivistysratkaisu.
2.3.5Kutisteletkun pituus tulee määrittää todellisen käyttötarkoituksen suojauspituuden mukaan. Johdon halkaisijasta riippuen liitinjohdotuksessa käytettävän kutisteletkun pituus on yleensä 25–50 mm ja johdinjohdotuksessa käytettävän kutisteletkun pituus 40–70 mm. Suojakaapelieristyksen pituudeksi suositellaan 10–30 mm, ja se valitaan eri eritelmien ja kokojen mukaan. Katso lisätietoja alla olevasta taulukosta 1. Mitä pidempi suojauspituus, sitä parempi vedenpitävä tiivistysvaikutus.
2.3.6Yleensä ennen liittimien puristamista tai johtojen puristamista/hitsaamista asetetaan kutistesukka johtimien päälle, lukuun ottamatta vedenpitävää johdotusmenetelmää (eli kaikki johdot ovat toisessa päässä, eikä toisessa päässä ole pistorasiaa tai liitintä). Puristamisen jälkeen käytä kutistekonetta, kuumailmapistoolia tai muuta erityistä lämmitysmenetelmää kutistaaksesi kutistesukkaa ja kiinnittääksesi sen suunniteltuun suoja-asentoon.
2.3.7Lämpökutistuksen jälkeen on suositeltavaa suorittaa silmämääräinen tarkastus suunnittelun tai käyttövaatimusten mukaisesti työn laadun varmistamiseksi. Tarkista esimerkiksi yleisilme poikkeavuuksien, kuten pullistumien, epätasaisen ulkonäön (mahdollisesti ei kutistunut), epäsymmetrisen suojauksen (asento on muuttunut), pintavaurioiden jne. varalta. Kiinnitä huomiota hyppyjohtimien aiheuttamiin tukiin ja reikiintymiin; tarkista molemmat päät: onko suojus tiivis, onko liiman ylivuoto ja tiivistys johtimen päässä hyvät (yleensä ylivuoto on 2–5 mm); onko liittimen tiivistyssuoja hyvä ja ylittääkö liiman ylivuoto suunnittelussa vaaditun rajan, muuten se voi vaikuttaa kokoonpanoon jne.
2.3.8Tarvittaessa tai vaadittaessa vaaditaan näytteenottoa vedenpitävän tiivisteen tarkastusta varten (erityinen tarkastuslaite).
2.3.9Erityismuistutus: Metalliliittimet johtavat lämpöä nopeasti kuumennettaessa. Eristettyihin johtimiin verrattuna ne imevät enemmän lämpöä (samat olosuhteet ja aika imevät enemmän lämpöä), johtavat lämpöä nopeasti (lämpöhäviö) ja kuluttavat paljon lämpöä lämmityksen ja kutistumisen aikana. Lämpö on teoriassa suhteellisen suuri.
2.3.10Jos kutistesukka on suurihalkaisijaltaan tai siinä on paljon kaapeleita ja kutistesukkaa ei itsessään ole tarpeeksi kuumaliimaksi täyttämään kaapeleiden välisiä rakoja, on suositeltavaa asentaa kumihiukkasia (rengasmainen) tai kalvo (levymainen) johtimien väliin liiman määrän lisäämiseksi ja varmistaa vedenpitävä tiivistysvaikutus. Kutistesukkaa suositellaan koolle ≥14, johtimen halkaisijalle suurelle ja kaapeleiden lukumäärälle suurelle (≥2), kuten kuvissa 9, 10 ja 11 on esitetty. Esimerkiksi spesifikaation 18.3 kutistesukka, jonka langan halkaisija on 8,0 mm ja jossa on 2 johdinta, vaatii kalvo- tai kumihiukkasia; 5,0 mm ja langan halkaisijalle kolmelle johdinta tarvitaan kalvo- tai kumihiukkasia.
2.4 Liittimien ja johtimien halkaisijoiden valintataulukko kutistesukkaspesifikaatioiden mukaisesti (yksikkö: mm)
3.0
Kutisteputki ja kutistekone autojen johtosarjojen kutisteputkille
3.1 Telaketjutyyppinen jatkuvatoiminen lämmönkutistuskone
Yleisiä laitteita ovat TE:n (Tyco Electronics) M16B-, M17- ja M19-sarjojen kutistuskoneet, Shanghai Rugang Automationin TH801- ja TH802-sarjojen kutistuskoneet sekä Henan Tianhain itse valmistamat kutistuskoneet, kuten kuvissa 12 ja 13 on esitetty.
3.2 Läpivirtauskutistekone
Yleisiä laitteita ovat TE:n (Tyco Electronics) RBK-ILS Processor MKIII -kutistekone, Shanghai Rugang Automationin TH8001-plus-digitaalinen verkkoon kytketty liitinjohtimien kutistekone, TH80-OLE-sarjan online-kutistekone jne., kuten kuvissa 14, 15 ja 16 on esitetty.
3.3 Lämpökutistustoimenpiteiden ohjeet
3.3.1Yllä mainitut kutistuskoneet ovat kaikki laitteita, jotka tuottavat tietyn määrän lämpöä kutistettavaksi tarkoitettuun kokoonpanokappaleeseen. Kun kokoonpanon kutisteletkun lämpötila nousee riittävästi, kutisteletku kutistuu ja kuumaliima sulaa. Se toimii tiiviinä käärintä-, tiivistys- ja vedeneristystoimintona.
3.3.2Tarkemmin sanottuna kutistusprosessissa on kyse itse asiassa kutistesukkarakenteiden kiinnittämisestä kokoonpanoon. Kutistekoneen lämmitysolosuhteissa kutistesukka saavuttaa kutistuslämpötilan, kutistesukka kutistuu ja kuumasulateliima saavuttaa sulavirtauslämpötilan. Kuumasulateliima täyttää raot ja tarttuu peitettyyn työkappaleeseen muodostaen laadukkaan vedenpitävän tiivisteen tai eristävän suojaavan kokoonpanokomponentin.
3.3.3Erilaisilla kutistuskoneilla on erilaiset lämmitysominaisuudet eli niiden lämmöntuotto kokoonpanokappaleeseen aikayksikköä kohden eli lämmöntuoton hyötysuhde on erilainen. Jotkut ovat nopeampia, jotkut hitaampia, kutistusajan kesto on erilainen (telaketjukone säätää lämmitysaikaa nopeuden mukaan) ja laitteen lämpötilan asettaminen on erilaista.
3.3.4Jopa saman mallin kutistuskoneilla on erilaiset lämmöntuottotehokkuudet johtuen laitteen lämmitystyökappaleen tehon eroista, laitteen iästä jne.
3.3.5Edellä mainittujen kutistuskoneiden asetuslämpötilat ovat yleensä 500–600 °C, ja niihin liittyy sopiva lämmitysaika (telaketjukone säätää lämmitysaikaa nopeuden mukaan) kutistustoimintojen suorittamiseksi.
3.3.6Kutistelaitteen asetettu lämpötila ei kuitenkaan vastaa kutistekokoonpanon todellista lämpötilaa lämmityksen jälkeen. Toisin sanoen kutisteputken ja sen työkappaleiden ei tarvitse saavuttaa kutistekoneen asettamaa useiden satojen asteiden lämpötilaa. Yleensä niiden lämpötilan on noustava 90–150 °C ennen kuin ne voidaan kutistaa ja toimia vedeneristeenä.
3.3.7Lämpökutistustoimenpiteille tulee valita sopivat prosessiolosuhteet kutisteletkun koon, materiaalin kovuuden ja pehmeyden, peitettävän kappaleen tilavuuden ja lämmönabsorptio-ominaisuuksien, työkalun tilavuuden ja lämmönabsorptio-ominaisuuksien sekä ympäristön lämpötilan perusteella.
3.3.8Yleensä voit käyttää lämpömittaria ja asettaa sen kutistuslaitteiston onteloon tai tunneliin prosessiolosuhteissa ja tarkkailla lämpömittarin saavuttamaa maksimilämpötilaa reaaliajassa kutistuslaitteiston lämmöntuottokyvyn kalibroimiseksi kyseisellä hetkellä. (Huomaa, että samoissa kutistusprosessiolosuhteissa lämpömittarin lämmityslämpötilan nousu eroaa kutistuskokoonpanon työkappaleen lämmityslämpötilan noususta johtuen tilavuuden ja lämpötilan nousun hyötysuhteen erosta lämmityksen jälkeen, joten lämpömittarin lämpötilan nousua käytetään vain vertailukalibrointina prosessiolosuhteissa, eikä se edusta kutistuskokoonpanon saavuttamaa lämpötilan nousua.)
3.3.9Lämpömittarin kuvat näkyvät kuvissa 18 ja 19. Yleensä tarvitaan erityinen lämpötila-anturi.
Julkaisun aika: 14.11.2023